Hukanmaa
Hukanmaa on Mahtivuoren maakunta, joka sijaitsee eteläisessä Mahtivuoressa noin kahden päivämatkan päässä pääkapupunki Suomurajasta pohjoiseen. Suomurajan ja Hajavirstan välinen kruununtie kulkee Hukanmaan läpi. Suomuraja on lähin iso kaupunki. Hukanmaan ja Suomurajan välillä on yksi Hollitupa, joka on vielä Hukanmaan alueella.
Hukanmaa on selvästi maaseutumaakunta. Alueella sijaitsee Hukanpäiden sukukartano Hukanhammas, jossa majaansa pitää Hukanmaan maaherra vapaaherra Urho Hukanpää.
Hukanmaalla on kaksi kylää Harmaakumpu ja Korpinpelto. Kylät sijaitsevat noin neljän virstan päässä toisistaan. Harmaakumpu on väestöltään pienempi. Kylässä on seppä, nahkuri, mylläri ja kuusi itsenäistä maatilaa. Hukanhampaan kartano sijaitsee lähellä Harmaakumpua. Hukanmaan myllyä hoitaa Antti Mylläri. Nykyään varsinaisesta jauhamisesta huolehtivat pääasiassa hänen kisällinsä. Myllyllä on myös suuria mallastusuuneja, jotka Suurkiven isäntä sinne rakennutti. Niitä käytetään Suurkiven olutmaltaiden valmistamiseen.
Korpinpelto on selvästi laajempi alue ja siellä on kymmenen itsenäistä maatilaa, sekä hyvin suuri määrä torppia ja myös yksi vuokratila. Hukanmaan huomattavimmat tilat Suurkiven tila sekä Mallasrannan tila sijaitsevat Korpinpellon kylän alueella. Hukanmaan Ishakan pyhäkkö sijaitsee Korpinellossa. Lisäksi taverna Rautamallas sijaitsee Korpinpellon laidalla.
Suurkiven isännällä Ruben Suurkivellä on varmasti Hukanmaan suurin yksityinen maaomaisuus. Hänellä on suuri tila, sekä 12 torpparia. Mallasrannan tila on suuri myös, mutta torppareita ei Mallasrannan tilalla ole kuin kaksi. Mallasrannan tila tuli aikoinaan tunnetuksi siitä, että siellä keskityttiin lähes kokonaan oluen tekemiseen ja kauppaamiseen. Suurkiven tila alkoi myöhemmin kilpailla Mallasrannan tilan kanssa olutmarkkinoista ja Suurkiven olut on saanut Hukanmaalla ison markkinaosuuden. Mallasrannan olutta viedään suuria määriä Suomurajan kaupunkiin.
Kruununtie kulkee lähempää Korpinpeltoa. Tie ei kulje Rautamallaksen kautta, mutta periaatteessa tavernalla käyminen ei tuo isoa mutkaa. Kruununtien varressa Hukanmaan eteläreunassa sijaitsee yksi hollitupa, joka on nimeltään Suurkiven tupa. Sen omistaa Suurkiven tila. Pohjoisessa saman Kruununtien varrella sijaitsee myös toinen hollitupa nimeltään Palopellon tupa. Sen omistaa Mallasrannan tilan nykyinen isäntä Paavali Palopelto. Palopelto itse viettää suurimman osan aikaansa hollituvassa ja antaa vaimonsa Amalia Mallasrannan hoitaa suurimman osan tilan asioista. Palopellon tila on vuokrattu lampuoti Tuhro Onnettomalle. Vanhapoika Paavali Palopellon ja leskirouva Amalia Mallasrannan avioliitto oli kahdeksan vuotta sitten melkoinen uutinen Hukanmaalla.
Kruununtietä huoltaa ja vartioi Hukanmaan alueella Susipartioksi kutsuttu ratsumiesten joukko. Suspartion johtajan toimii Jyry Sivaltaja.
Historiaa
Hukanmaata ja sen kahta kylää ja pientä linnakartanoa ovat hallinneet Hukanpään suku, jotka johtavat linjansa aina Eemeli Hukanpäähän, Juilo kolmannen ritariksi, myöhemmin vapaaherraksi, tekemään mieheen, joka sai kuninkaalta läänityksekseen pienen metsäisen alueen noin päivämatkan päässä Suomurajasta. Alue päätettiin asuttaa aikanaan rikkaiden metsästysmaiden ja hedelmällisen maan vuoksi. Alueelta löytyi myös jalokiviä ja pieni kupariesiintymä, jotka on kuitenkin jo louhittu loppuun vuosisata sitten. Kaivoksesta olivat pitkään jäljellä vain vaaralliset kuilut ja käytävät.
Hukanpään suku toi alueelle perheitä ja asutti aikanaan kaksi kylää, noin kolmen virstan päähän toisistaan. Huhutaan myös, että Eemeli Hukanpää oli merirosvo tai rosvoritari ennen uskollisuuden valaansa kuninkaalle ja että Eemeli keräisi ryöstösaaliistaan suuren aarteen. Alue on siitä pitäen ollut Hukanpään suvun hallinnassa.
Hukanpään suku riiteli vuonna 473 alueen hallinnasta, koska kuolinvuoteellaan vanha Juulius Hukanpää teki vain muutaman todistajan läsnäollessa nuoremmasta pojastaan Kaarlesta perillisensä, vaikka vanhempi veli Eerikki oli myös elossa. Eerikki ja hänen lapsensa eivät tätä tietenkään sulattaneet, mikä johti katkeraan riitaan Kaarlen ja Eerikin välillä.
Kun riitaa yritettiin sovitella, niin Eerikki päätyi serkkunsa Kaalepin surmaamaksi. Samassa yhteydessä Kaarle haavoittui vakavasti. Kruununkirjuri nimesi Hukanmaan hallitsijaksi Eerikin pojan Urho Hukanpään, joka on hallinnut Hukanmaata siitä lähtien. Haavoittunut Kaarle Hukanpää kuoli vammoihinsa myöhemmin.
Urho ei ole saanut hallita aluetta rauhassa. Eemeli Hukanpään aave vainosi Hukanmaata vuosia, sen jälkeen, kun tuntematon varas murtautui Hukanpäiden hautakryptaan ja varasti Eemeli Hukanpään pään. Pää saatiin tiettävästi takaisin paikallisten metsäläisten avustuksella. Uskokoon, ken tahtoo. Kerrotaan, että Eemeli Hukanpään ruumis lähti kävelemään ja hyökkäsi Vanhalle Hukanpään tilalle juuri, kun vanha rapistunut tila oli muutettu uudeksi tavernaksi. Ruumis ja sen nostattaja, mikä lie iiviläinen, surmattiin. Samassa yhteydessä tavernan alta löytyi suuri aarre, jota se iiviläinen kai tavoitteli. Eemeli Hukanpään ruumis on palautettu kryptaan ja kryptan ovi on tiettävästi vahvistettu moneen kertaan.
Urho riiteli aarteen omistajuudesta aikansa Deinosan-killan kanssa. Kilta väitti, että jalokivet ja korut oli varastettu heiltä. Tuomari päätti kuitenkin, että aarre kuului Hukanpäille. Aarre oli todennäköisesti itsensä Eemeli Hukanpään ryöstösaalista ja kuningas oli aikanaan antanut hänelle täyden armahduksen. Näin ollen myös ennen armahdusta ryöstetty omaisuus kuuluu Hukanpään suvulle. Tämä päätös oli huomattava arvovaltatappio Mahtivuoren ainoalle jalokivikillalle.
Pari vuotta myöhemmin Urho Hukanpään kunnosti Hukanhampaan kartanon loistokkaaseen kuntoon. Samaan aikaan Deinosanin vanha kuparikaivos avattiin uudelleen. Deinosan vuokrasi kaivoksen Urpon kauppahuonelle. Kaivosta tuli johtamaan leskirouva Alma Urpontytär, joka on saanut useimpien paikallisten vihat jo niskoilleen.
Urho pääsi naimisiin Pyökkitornin paronin tyttären Ilonan kanssa, joka on nykyään vapaaherratar Hukanpää. Pariskunnalla on yksi tytär. Vapaaherratarta arvostetaan Hukanmaalla suuresti, vaikka ei varmaan yhtä paljon kuin vapaaherraa itseään.
Joskus seitsemän vuotta sitten Hukanmaan metsistä löytyi hylätty kylä, joka sai pian maineen kirottuna paikkana. Vuosien aikana moni kuitenkin kävi sitä kylää tutkimassa. Kukaan ei kuitenkaan kyennyt viettämään siellä yötä. Vuonna 479 yksi kylässä käynyt joukko löysi kylästä muistinsa menettäneen naisen.
Seuraavien vuosien aikana nainen katosi kahdesti ja ilmestyi uudelleen. Jotkut väittivät häntä haltiaksi. Metsäläiset taistelivat keskenään saadakseen hänet sotkien ihmisiä siihen väliin. Vuonna 480 susipartion johdolla järjestettiin ansa metsäläisille. Metsäläiset houkuteltiin avoimeen taisteluun keskenään tästä naisestia, jota kutsuttiin Havuksi. Kun metsäläiset kävivät toistensa kimppuun Hukanmaan ratsuväki murskasi metsäläiset. Havu katosi pian tapahtuman jälkeen uudelleen.
Vuonna 481 Hukanmaalla väitettiin liikkuvan aavesusia ja paljon haltioita. Väitetään, että jopa Hukanhampaassa kävi haltioita. Vuonna 481 Havu ilmestyi taas Hukanmaalle metsäläisten kanssa. Havun väitetään muuttuneen valkoiseksi sudeksi ja kadonneen metsään. Moni on väittänyt tuon valkoisen suden nähneensä.
Vuosi 482 on ollut selvästi rauhallisempi kuin aiemmat vuodet. Hukanmaalle on jo pitkään haluttu uutta pappia pyhätölle, sillä nykyinen papitar Liinatar Hallasuo on hieman ongelmissa alkoholin kanssa. Nohvatovilaisia silmänkääntäjiä, eli Bokean illusionisteja on nähty Hukanmaalla huomattavan paljon. Samalla Deinosan-killan väkeä on näkynyt myös. Kerrotaan, että Deinosan harkitsisi jonkun kiltatalon perustamista Hukanmaalle. Samaan aikaan Urpon kauppahuoneen kaivosta ollaan ilmeisesti laajentamassa.
Hukanmaa kampanja
Hukanmaalle sijoittuva larppikampanja pidettiin kymmenen pelin pituisena vuosina 473 - 481 (2014-2021). Lisäksi pidettiin yksi pääjuonesta irrallinen peli vuonna 481. Näihin peleihin voi halutessaan tutustua Rajawikissä. Oleellinen tieto on kuitenkin tuossa ylhäällä.